Syksy ei tunnu yhtään niin kylmältä kun on varpaat lämpiminä.
Lokakuu oli käsityörintamalla sukkakuukausi. Neuloin ehkäpä jopa enemmän kuin virkkasin, joka on harvinaista minulle. Aikuisen perussukka parissa illassa, lapsen sukka jopa yhdessä.
Sain testattavakseni Lankamaailmasta muutamia sukkalankoja, ja mitkä olivatkaan suosikkini...
Se selviää postauksen lopusta.
Viime viikonloppuna vietimme 40-vuotissyntymäpäivääni muutaman rakkaan ja tärkeän kanssa.
Juhlien teema oli "Glamour" kullan kimalluksineen. Leivonnaisista, somistuksesta, valokuvaamisesta ja askarteluista vastasi hyvä ystäväni Heidi ripaus tunnelmaa -blogista. SUURKIITOS Heidi!
Heidin käsialaa oli lähestulkoon kaikki, ja itse pääsin tällä(kin) kertaa helpolla, sain keskittyä vieraisiini ja juhlimiseen. Juhlat olivat ikimuistoiset, kiitos kaikille mukana olleille!
Aiemmin keväällä tein hedelmälohkojen ohjeen Ihana -lehteen. Tässä kuussa ilmestyvässä Ihanassa on jälleen laatimani virkkausohje, postaan siitä myöhemmin uusimman lehden ilmestyttyä!
Pirtsakkaa sunnuntaita!
Minä lähden nyt kaupoille etsimään juhlamekkoa, sillä ensi viikolla juhlitaan synttäreitäni!
Tässä uusimpia virkkauksiani tyttärelleni ja omat näkemykseni Frozenaiheisista käsitöistä.
Strassit kuuluvat ilman muuta Frozen Elsalle, olenhan nähnyt hänet livenäkin tyttäreni 4-vuotissyntymäpäivillä, -kurkkaa synttäripostaus täältä.
(Elsalla oli hiuksissaan strasseja ja aivan täydelliset strassikengät)
Lankavalintani: Essentials Cotton
Strassit, papukaijalukot, turvalukot, pinnit ja hiuslenkit: Nappikauppa Punahilkasta
Nyt on se aika vuodesta, kun puikkojen kilisyttelystä valmistuu villasukkia omaan ja perheen tarpeisiin. Tyttären varpaiden lisäksi huolehdin myös siitä, että omat varpaani pysyvät lämpiminä. Tietysti myös mies saa uudet villasukat ja muutama muukin rakas ja tärkeä. Itse tehdyt villasukat voittaa kaikki kaupan sukat, niissä on mukana paljon tunnetta ja lämpimiä ajatuksia! ♡
Viime viikonloppuna me vietimme tyttären kanssa ihanan, kiireettömän ja rauhallisen lauantain ihan kaksistaan. Aamulla nukuttiin niin pitkään kun haluttiin, sai vaan olla ja hitaasti venytellä itsemme hereille. Sitten vähän kutiteltiin, halailtiin ja taas kutiteltiin toisiamme. Aurinko ja kaikki muutkin elementit olivat kohdillaan, ihana päivä tulossa!
Kun pääsin mukaan
Indiedaysin, Blogiringin ja Vaasanin yhteistyökampanjaan, suunnittelin
toteuttavani kiireettömän ja kahdenkeskeisen brunssin tyttärelleni ja minulle.
Sellaisen, jossa ei tunnettaisi kiirettä ollenkaan.
Miten arvokasta onkaan viettää kiireettömiä päiviä yhdessä lapsen
kanssa. Nauttia hetkistä, niistä ihan tavallisista ja jokapäiväisistä.
Kuten esimerkiksi syömisestä. Arjesta ja niistä ihan tavallisista
asioista löytyy valtava määrä iloa ja aistinautintoja –niitä pitää vain
pysähtyä ihastelemaan ja kuuntelemaan, lapsen lailla.
Oman pienen prinsessani kanssa olen huomannut seuraavaa -kun syödään
pienesti, niin syöminen onnistuu parhaiten. Pieniä annoksia, pieniä
palasia, ohuita siivuja. Lapset ovat usein nirsoja ruuan suhteen ja
muistan itsekin olleeni pienenä samanlainen. Isot annokset ja paksut
siivut eivät uponneet. Lapsuudessani isäni leikkasi ruisleivästä pieniä,
ohuita siivuja, joita kutsuimme veneiksi -niitä oli paljon mielekkäämpää
syödä, kuin paksuja leipäsiivuja.
Tyttären ja minun brunssillemme valikoitui pieniä ja ohuita juttuja,
-prinssinakkeja, minilihapullia, kanasalaattia, helmimozzarellaa, minitomaatteja, kurkku-ja porkkanatikkuja, ja elokuussa lanseerattuja Vaasan Ohut Herkku Ruispaloja
Ruisleipä on aina ollut suosikkinileipäni ja erityisesti Ruispalat.
Meillä syödään leipää aamiaisella ja iltapalalla, joskus myös lounaalla,
jolloin leivän päälle riittää tuorejuustolevite tai voi. Aamiaisella
täytteiksi laitetaan yleisimmin leikkelettä, juustoa ja vihanneksia.
Iltaisin maistuu lämpimät voileivät erilaisilla täytevaihtoehdoilla.
Kampanjassa pääsimme tyttären kanssa maistamaan uusia Ruispalat Ohut Herkku -leipiä ja tykästyttiin molemmat niihin. Maku oli tuttu ja
herkullinen, koostumus oli edeltäjäänsä sitkeämpi ja kuten nimestä voi
päätellä, nämä olivat ihanan ohuita.
Ruispalat Ohut Herkku leivistä sai muuten myös aivan älyttömän herkulliset lämpimät voileivät eli "lämppärit", jotka tekaisimme vielä tuona samaisena iltana tyttären kanssa iltapalaksi. Täytteiksi laitoimme brunssilta jääneitä "rippeitä" -kanaa, mozzarellaa, tomaatteja ja paljon juustoraastetta. Rapea, ohut pohja -jonka päällä runsaasti mehevää täytettä -kombo joka toimi tosi hyvin!
